KALASTUSKAUSI 2025

Meitä pidempään seuranneet tietävät varmasti intohimoisen suhtautumisemme kalastukseen. Tämä intohimo ei ole koskaan rajoittunut vain yhteen tai kahteen lajiin, vaan se kattaa oikeastaan kaikki lajit ja eri kalastustavat. Myönnetään silti, että koolla on väliä ja isot kalat kiehtovat yleensä pieniä kaloja enemmän. Kalastaessa yli sadan gramman kuoretta Porissa tai onkiessa yli viidenkymmenen gramman salakkaa ”salaisella” paikalla, tulee sitä välillä itsekin hymisteltyä omille touhuille. Kuitenkin Urpojen vuosi 2025 muistetaan kuitenkin pitkälti kalastomme pienimpien lajien takia.

helsingin kalamaratonin voitto

Helsingissä on saanut useamman kerran osakseen huvittuneita tai vähintäänkin ihmetteleviä katseita kalastuksen yhteydessä. Kun pyörii rannassa keskellä pimeintä yötä otsalampun kanssa, harvoin tulee mietittyä, miltä se ulkopuolisista vaikuttaa. Keskittyminen on täysin vesistöjemme pienempien lajien löytämisessä. Yllättävän hyvin silti helsinkiläiset tuppaavat jo tuntevan syyt rannoilla vilkkuviin valoihin Helsingin toukokuisina öinä. Ensimmäisen kalamaratonimme kisasimme vuonna 2015 ja saamamme 25 lajia oli myös tulokkaiden lajiennätys. Voiton tuolloin vei Kalakerho Siloneula, jonka kyseisen vuoden kisasta tehty elokuva Onkijan Helsinki löytyy heidän YouTube-kanavalta Siloneula Fishing Productions. Vahva suositus muutenkin heidän YouTube-kanavalta löytyville videoille!

Porukkamme on varsin kilpailuhenkinen, vaikka vuosien vieriessä pahimmat särmät (ehkä) ovat jo hioutuneet. Sen lisäksi nöyryys ei välttämättä ole myöskään parhaita hyveitämme, joten mitalisijat Helsingin kalamaratonissa ovat olleet tavoitteenamme luultavasti jo ensimmäisen kisatun kisan jälkeen. Kalastus on siitä hauska harrastus, että kalastajan omalla kokemuksella taidoistaan ei ole suurta merkitystä lopulliseen tulokseen. Seuraavat yhdeksään kisaa mentiin ilman mitalikahveja jonkin näköisistä mitalihaaveista huolimatta. Mukana oli ehkä ripaus epäonneakin, mutta muiden joukkueiden suoritustaso oli sen verran paljon parempi, että mitalisija olisi vaatinut meiltä nappionnistumista.

Vuoden 2025 kisasta voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta 46-minuuttinen videomme kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kisan kohokohtina olivat seipi ja miekkasärki, jotka saimme ensimmäisen kerran Helsingistä ja vielä kisan aikana, sekä yön pimeydessä noussut kisan ainoa vaskikala. Lady Fortuna oli todellakin pitkästä aikaa meidän puolellamme. Miekkasärki oli tosiaan lajinsa ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen, jonka olemme koskaan saaneet. Se kuvaa hyvin tämän sapelimaisen ja vallan erikoisen kalan harvinaisuutta Suomessa.

Kuva 1. Harvinaista harvinaisempi miekkasärki (c) Olavi Kujanen

Kisan viimeisen tunnin alkaessa tuloslista ei enää päivity kisaajille. ”Pimeän tunnin” alkaessa AC Deliriumilla puuttuivat vielä suhteellisen helpot lajit: lahna ja hauki. Napatessaan nämä kaksi lajia, AC Deliriumin voittaaksemme meidän olisi pitänyt saada vielä yksi laji lisää. Saapuessamme Honkaniemeen tulosten julkaisuun, olo oli hieman haikea. Vuosien yritys oli kuitenkin nyt kulminoitumassa ensimmäiseen mitaliin – kai tässä pitäisi olla tyytyväisempi? Meillä oli kuitenkin kisan aikana käynyt uskomattoman hyvä tuuri, juuri sellainen tuuri minkä avulla voisimme voittaa. Jos emme voittaisi nyt, niin tulisimmeko kaikesta yrityksestä huolimatta koskaan voittamaan tätä kisaa? Näiden ajatusten pyöriessä mielessä, allekirjoittaneen hämmästykseksi, hopeasijalle kuulutettiinkin AC Delirium. Mitä? Me siis voitimme! Sitä voitonriemua on vaikea kuvailla. Myönnetään, että onnenkyynel meinasi jopa valua poskipäälle, sillä onnenkyyneleet olisivat aivan liikaa myönnettäväksi aikuiselle miehelle.

Kalastuksessa hienoimmat hetket ovat usein ne kaikista yllättävimmät. Varsinkin, jos kyseessä on vuosien tai jopa vuosikymmenien unelmien täyttymys. Tietyllä tapaa Helsingin Kalamaratonin voittamisessa ei ollut kyse vain voittamisesta, vaan vuosien mittaan tehdystä tutkimisesta, oppimisesta ja lopulta itsensä ylittämisestä. Sen takia kalastusvuosi 2025 tulee olemaan meille aina erityinen ja ikuisesti muistissa.

Kuva 2. Voittajan on helppo hymyillä (c) Tuomas Heinonen

HAUKI

Kalastus on meillä vuosien ja jo vuosikymmenien aikana muuttanut muotoaan monesti. Lajit, menetelmät ja kalapaikat ovat vaihtuneet tiheään tahtiin. Hauenkalastus oli se, mistä kaikki vähänkään vakavammin otettava kalastus meillä alkoi. Kymppihauki tuntui silloin lähes saavuttamattomalta unelmalta, joiden saamisesta kuvia pystyi lähinnä näkemään erälehden sivuilta. Kaikesta huolimatta ensimmäinen kymppihaukemme nousi lähes 20 vuotta sitten, vuonna 2007 Oskarille. Viime vuosina hauenkalastus on jäänyt hieman muiden kalastusmuotojen jalkoihin, kun onginta ja suurkalojen jahtaaminen ovat vieneet suurimman osan kalastusajastamme.

Hieman yllättäen hauenkalastus koki uuden tulemisen kokeiltuamme ensimmäisen kerran hauenkalastusta joella ja Janin löytäessä uuden suosikki kalastusmuotonsa hauenperhokalastuksesta.

Kuva 3. Koukuttavaa touhua (c) Olavi Kujanen

Jättiläisiä ei perholla vielä noussut, mutta sitäkin tärkeämpää oli päästä kokemaan hauenkalastus tavallaan alusta. Tutut paikat tuntuivat uusilta perhoilla kalastaessa, ja itse tekeminen oli paljon antoisampaa ja opettavaisempaa. Ennen pelkkää perhon heittämisestä nousi porukkaan vielä muutama vauraampi hauki, joten hauenkalastusta on varmasti luvassa enemmän.

Kuva 4. Pienen lammikon iso hauki (c) Olavi Kujanen

erämaa

Vuoden kohokohta on kuitenkin meille ollut jo pitkään Lapin erämaahan sijoittuva kalastus- ja kuvausreissu. Erämaan kutsua on vaikea selittää sellaiselle, joka ei ole erämaata itse kokenut. Toivon, että erämaavideoillamme pystymme katsojille tuomaan edes pienen ripauksen sitä taikaa, mitä nuo Suomen ainutlaatuisimmat paikat pitävät sisällään

Kuva 5. Teltan maisemat eivät tästä enää parane (c) Jani Laitinen

Sinällään viime reissuista kaikkine käänteineen voisi kirjoittaa kokonaan oman tekstinsä, mutta annetaan videon puhua puolestaan. Kalastuksen osalta reissu oli aivan uskomaton, jokainen meistä rikkoi harjusennätyksensä. Paulin reissun isoimman harjuksen rikkoessa myös maagisen 1,5 kilon rajan.

Kuva 6. Puolitoista kiloa harjusta (c) Jani Laitinen

Valtavien harjusten lisäksi reissulla saatiin myös upeita siikoja, joiden kalastus on äärimmäisen haastavaa mutta sitäkin kiehtovampaa. Isojen siikojen parven löytyessä, leirissä harvoin tarvitsee enää nähdä nälkää.

Kuva 7. Siikahan se siinä, siika! (c) Olavi Kujanen

ONGINTA

Onkipiirit ovat Suomessa vielä aika pienet, vaikkakin tuntuu että onginnan suosio on koko ajan pienessä kasvussa. Kiehtovaksi onginnan tekee se, että uutta tutkittavaa ja opittavaa onginta tarjoaa lähes rajattomasti. Etelä-Suomessakin lähes jokainen järvi on koskematon karpin, ruutanan tai suutarin kalastuksen osalta. Siinä missä Etelä-Suomessa on vaikea löytää järveä, jossa joku ei olisi haukea, kuhaa tai ahventa käynyt kalastamassa. Onki kaloille lähes jokainen järvi on uusi mahdollisuus ja raaputtamaton arpa. Vuosien saatossa käsitys minkälaisista järvistä isoja kaloja kannattaa etsiä on parantunut, kaikesta huolimatta vaihtoehtoja on enemmän mitä ehdimme onkia. Uusia paikkoja etsiessä kuitenkin se uusi mansikka paikka voi löytyä mikä päivä tahansa, josta voi olla iloa loppuelämäksi.

Karpin kalastuksen puolesta voidaan sanoa menneen vuoden olleen vaikein ikinä. Suurin syy olikin juuri uuden ”Eldoradon” etsiminen. Kultasuonen sijaan vedettiin useita vesiperä, joten vuoden ainoat karpit nousivat tutuilta paikoilta. Toisaalta karpin osalta tämä ei ole mitenkään uutta. Ei olisi ensimmäinen tai luultavasti viimeinen, kerta kun uudet paikat antaisivat kaloja vasta muutaman vuoden yrittämisen jälkeen. Näin kirjoitettuna se kuulostaa absurdilta tai mielenvikaiselta, mutta onneksi onkirannassa on mukava rentoutua ja unelmoida seuraavasta lähdöstä.

Kuva 8. Vuoden harvoja karppeja (c) Pauli Varsila

sUURKALAT

Suomen vapaa-ajankalastajat ylläpitää tällä hetkellä 43 eri kalalajille suurkalarajoja. Pitkään olemmekin yrittäneet saada suurkalan rajan ylittäviä yksilöitä mahdollisimman monesta eri lajista. Tässä olemme onnistuneet hyvin, ja monet onnen hetket on vesillä koettu suurkala jahdissa. Tällä hetkellä eri suurkaloja olemme saaneet 27 eri lajista, joista vuoden 2025 ainoa uusi laji oli salakka. Suurkalalajeja on yhteensä 43, joten alamme olla kulminaatiopisteessä, jossa uusien lajien saaminen on äärimmäisen hankalaa. Suurkalajahti ei ole missään nimessä vielä ohi, mutta jatkossa kalastus tulee keskittymään väistämättä myös enemmän ”perinteisiin” lajeihin, mikä meidän kohdallamme voi tarkoittaa mitä vain hauen ja miekkasärjen välillä.

UUDET ENNÄTYKSET

Ahven
ennätys rikottiin kauden aikana kahdesti, joten molemmat kalat ansaitsevat
paikkansa auringossa. Seipi, kiiski ja miekkasärki edustavat ikimuistoista
pienten kalojen vuotta. Myös rikoimme hopearuutana ennätyksemme, ja uskon sen
rikkoutuvan myös ensi vuonna. Hopearuutana tai kaverien kesken ”hopsu” onkin
todennäköisin ehdokas Urpojen seuraavaksi uudeksi suurkalalajiksi.

Hopearuutana on myös ennätyksistä, jonka
uskon rikkoutuvan lähes varmasti tulevana vuotena, joka voisi olla myös
todennäköisemmin seuraava uusi suurkala Urpoille.

Porukan ennätykset:
Ahven 1360g/48cm Olavi
Ahven 1230g/47cm Jani
Harjus 1520g Pauli
Harjus 58cm Teo ja Jani
Hopearuutana 1080g Olavi
Miekkasärki 200g/36cm Pauli
Seipi 150g Olavi
Kiiski 112g/21,5cm Pauli